MATKAKERTOMUS 1/2015

1. Päivä lauantai, lento Hki - BudapestPykeijän Ystävät - Bugøynes Venner ry:n  ja Saunaseura SaunaMafia ry:n sekä usean muun yhdistyksen edustajat yhteisellä sauna- ja kylpylämatkalla Romaniassa ja Unkarissa.

Tästä se alkoi, mukava yhdessäolo. Kymmenen päivää ja yhdeksän yötä ja todella mukavassa porukassa.


Matkan loputtua, ikävä tuli teitä kaikkia!
Iloisena Budapestin lentokenttähotellissa.


Totuttelimme hyviin ruokiin ja tällä matkalla niitä kyllä riitti.




Ari ja Pirkko nauttimassa lounaasta.


Aktiivisia pöytäkeskusteluita.


Bussissakin oli heti tunnelmaa.


Ensimmäinen kylpylä ja torikokous nro 2.

2. Päivä sunnuntaiaamu
Aamulla jo lähdimme kohti uutta paikkaa.


Kylpylämme oli Apollo Wellness Spa hotelli Sárgeorgiu de Mureş kaupungissa.


Matkatavarat peräkärryyn ja
”Matkaan veli hopea.”


Târgu Mures kaupungin nähtävyyksiä.




Katso Internetistä ja liiku kartalla:
Târgu Mures






Astrid, Anne ja Pirkko →




Seppo, Aino ja Anne.
Romanian lippu


Kuten tapana on ollut, nämä yhteiset matkamme eivät ole mitään ilman museoihin tutustumista. Aina täytyy olla mukana kulttuuriakin.  


Toinen toistaan hienompia taideteoksia.  


Musiikkiakin kuunneltiin. Aino, Seppo ja A-P. Taustalla Telle, Rauni ja Astrid.


Toinen toistaan hienompia taideteksia.




Tässä meitä miehiä taas sorretaan


Terassikausikin tuli sitten avattua Ainon, Sepon ja A-P:n kanssa.


Kohti uutta majapaikkaa ja matkalla törmäsimme ns. Baariin, vaikka Agi käytti nimitystä ”kapakka” ↓
Paikallista Palinkaa hankkimassa. Sitäkin oli hyvää eli se Mustikka Palinka, mutta sitten oli myös muita eksoottisia makuja.


Eli  kuin huonosti tiputettua pontikkaa!

Iloksemme Borbála oli meitä vastassa.
A-P, Borbála, Rauni ja Ágnes.


Majapaikkamme Kalastajan majatalo oli aivan uusi ja loistava eli
Campul Cetatii – Taimenenkasvatustila
Katso lisätietoja: Kalastajan majatalo








Borbála oli järjestänyt meidän iloksemme yllätyksen nro 1 eli hienon kansantanssiryhmän ja orkesteriesityksen. tarjolla oli paikallista musiikkia ja kansantansseja. Kiva!






Yllätys osui ja upposi, kiitos!


Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.


Arja, Ágnes ja Borbála….


…sekä nuoret tanssijat.


Aluksi vain istuimme ja katsoimme sekä kuuntelimme aivan hiiren hiljaa.






Ja orkesteri pani parastaan…
…kuten tanssijatkin.
 
Pikku hiljaa Arjaan ja muihinkin tuli eloa.










Työasioita ilmeistä päätellen, tietenkin.
Astrid seurasi silmä ja korva tarkkana.
No niin, sanoi Pirkko ja sitten mentiin…

… ja vauhdilla. Tästä se sitten lähti.


Ágnes sen aloitti ja Pirkko seurasi perässä.


Näin sitä sitten mennään.




Huh huh.
Kuumahan tässä tulee.




Jo nyt Seppokin piti kyydistä.
Telle ja Borbála. Hienot on kuviot.


Välillä oli pakko vähän huilata…
… ja kuunnella hienoa musiikkia.
Ágnes ja Anne.  Alhaalla ↓ lisäksi Aino.


Pirkko kuvaa ja Arja lyö tahtia.
Telle ja Pirkko.


Kiitoslaulu onnistui meiltäkin.

3. Päivä maanantai ja nyt oli vuorossa yllätys nro 2.
Ulkoilmaretki hevosrattailla…




…ja luonnossa.
Ramsons 700.jpg
Karhunlaukkaakin kerättiin…
...ja maistettiin. Oli muuten hyvää, totesivat
Kaisa, Telle, Pirkko ja Rauni.
Hyvin menee Arjalla ja Astridilla.
Selfie rattailta.


Jos metsään haluat mennä nyt…
…niin takuulla yllätyt.








Kuuntele ja katso: Versio 1
Kuuntele ja katso: Versio 2
Kuuntele ja katso: Versio 3


Kaisa tutkii Tellen ”saalista.”


Ihastelimme retkellä myös pienen joen patorakennelmia.


Kaisa, P-A, Seppo, Pirkko, Anne ja Telle.


Ágnes ja Seppo.


P-A taimenaltaita tutkimassa.


Anne ja Ágnes iloisina hevosretken jälkeen.


Kuuma kiitos tästäkin fantastisesta yllätyksestä!




Illallista odotellessa se hevosmies tuli sisälle.  
Ja hänpä olikin paikan omistaja!


4. Päivä, tiistai


Tällaisia olivat majapaikkamme.
Aivan uutta ja luxusta.


Päärakennus.


Jälleen lähdimme bussilla eteenpäin ja matkalla kävimme ihanan Borbalán ihanassa talossa.
Talosta tulee tosi hieno valmistuttuaan.
Isoja ovat myyrät Romaniassa



Borbála oli järjestänyt meille kahvitarjoilun ja pientä purtavaa lisäksi. Mukava oli tutustua hänen taloonsa. Kiitos!


Tässä näemme hänen PTS:n eli Pitkän Tähtäimen Suunnitelman talon suhteen. Tuleva majatalo siis ↓


Torikokous nro 513 Borbálan luona.




Kaikkea mielenkiintoista tutkittiin.
Kangaspuut kiinnostivat.


Anne ja Lydia, Borbálan ihastuttava lähinaapuri ja apulainen.


Paljon kiitoksia ja heippa






Katso lisää:




Reippahasti käypi Astridin askeleet…..


Alas oli pitkä matka. Ensin mentiin bussilla ja sitten loppumatka vielä kävellen. kaiken kaikkiaan olimme jotain 2500 m syvyydessä merenpinnasta.


Kaksi retkeilijäämmekin eksyi kaivokseen. Alkoholilla EI ollut tällä kertaa osuutta asiaan. Ihme ja kumma.


Matkalla uuteen majapaikkaan kävimme paikallisen ja kuuluisan savenvalajan luona.


Korond – Keramiikkakeskus


Kuten kuvista huomaa, paljon olisi ollut ostettavaa, mutta laukuissa ei ollut niin paljon tilaa.






UNESCOkin suojelee.
Annekin kokeili valantaa ja Ágnes seurasi.
Näin…
…ja näin.
Annas, kun minä näytän.


Tästä paikasta tulee paprika mieleen.




No, kukas tulee setelistä mieleen? Sauli!


Katso lisää: Lobogo Spa


Ja matka jatkui….  
Karpaattien vuoret piti myös nähdä.
Mielenkiintoinen paikka, Harghita Bai
Baari oli hieno ja vain yksi asiakas ↓ P-A.

5. Päivä keskiviikko / Hotel Balu Park
Lunta oli satanut ja pakkasta oli aamulla.


Alppimajamme Harghitan vuoristossa.


Uskomatonta, että illalla / yöllä oltiin saunomassa ja ulkona katoksessa kuumavesitynnyrissä. Nautimme todellakin toistemme hyvästä seurasta ja vähän myös siitä tynnyristä.


Luminen oli tie ja bussin renkaat sileät.


Katso: Matkalla oli myös piispa
Áron Mártonin muistomerkki.






Seuraava sauna ja kylpylä, vain meille varattuna. Jälleen luxusta.




Puli, puli ja puli eli hauskaa oli.


Mukava ja kodikas ravintolamme.


Jälleen suihkun raikkaana.
Matkalla kuumalle lähteelle. Telle ja Arja.


Mielenkiintoinen ja outo lähde.


Rikki- ja rautapitoinen vesi on värjännyt maan ja vesi laskee pieneen puroon värjäten sitäkin.






Tällä kertaa se lähde ei meille puhunut.




Mitään muuta kuumaa ei paikalla näkynyt kuin tämä paikallinen asukki tyypillisessä kansallispuvussaan. Kulkuneuvokin oli näköjään kadoksissa. Jostain hän sai meidän oppaan lipun napattua itselleen, eikä lippua sen jälkeen enää näkynyt. Lähtiköhän hän lopulta meidän Suomen lipulla lentoon?
(On muuten huonoin kansallispuku ikinä!)
”Lippuvaras” lähtee tyytyväisenä lentoon.
Heippa!
Kiinni ei saatu, vaikka yritettiin.
Tyhjää vain.
Nyt häntä ei näy enää missään, totesi Annekin
Illallinen Hotel Balu Park.
Aivan loistavat illalliset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti